Image

VAASAN SUOMALAISEN KLUBIN HISTORIAA


Klubin perustamisen taustaa

Viime vuosisadan alussa laskettiin Vaasan asukasluvusta olleen vajaat 30 % suomenkielisiä. Jo tästäkin syystä elettiin ruotsia puhuvien ehdoilla, joten se synnytti voimakkaan halun saada suomenkielistenkin ääni kuulumaan. Lisäksi oli vallalla tunne, että suomenkielisiä pidettiin alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvina.

Kielellisen vähemmistön kamppailu asioittensa puolesta oli siis ymmärrettävää. Heitä auttoi tuntuvasti, kun kaupunkiin oli jo perustettu 1878 ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Waasan Sanomat. Lehden huomattavin saavutus oli Vaasan suomalaisen lyseon perustaminen. Samasta ilmapiiristä lähti liikkeelle myös Vaasan ensimmäisen suomalaisen seuran perustaminen vuonna 1880.

Edellä mainituista avuista johtuen alkoi 1900-luvun alkupuolella kaupungissa voimakas suomalaisuuden läpimurto. Vaasa-lehti, nykyinen Pohjalainen, perustettiin vuonna 1903. Vuonna 1906 perustettiin Vaasan Nuija, seura, joka oli hyvin monen suomalaisuusasian takana. Nuijan toimesta perustettiin kaupunkiin esimerkiksi Vaasan suomalainen säästöpankki, Vaasan yhteiskoulu jne. Vaasan Nuijan piirissä vaikutti henkilöitä, joiden nimet esiintyivät myös Vaasan Suomalaisen Klubin perustajien joukossa.

Klubi perustetaan

Pienessä toveripiirissä rakennusmestari Hugo Myntti jo vuonna 1916 otti esille klubin perustamisajatuksen. Siitä keskusteltiin ja ajatusta kannatettiin. Toimen miehet myös ryhtyivät työhön.

Silloiseen Elite-kahvilaan oli kutsuttu Klubin perustamisesta kiinnostuneita henkilöitä. Heitä kerääntyi sinne joulukuun 18. päivänä 1916 peräti 41 kappaletta. Siellä ja siinä kokouksessa hanke pistettiin todella vireille. Kokous perusti toimikunnan viemään asiaa eteenpäin. Perustava kokous pidettiin huhtikuun 4. päivänä 1917.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Nestor Eskola ja sihteerinä varatuomari Lauri Halme. Läsnä oli 75 perustajajäsentä.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Nestor Eskola, Frith. Tikanoja, Lauri Halme, O. Martikainen ja E. Salonen. Diplomi-insinööri Olli Martikainen valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi.

Klubin jäseniä oli perustamisvuonna jo 208. Parhaimmillaan jäsenmäärä on ollut jopa yli neljän sadan. 2000 luvulla jäsenmääräksi on vakiintunut vajaa 200 jäsentä.

Klubin kokoontumistilat

Vaasan Suomalainen Klubi on miltei koko olemassaolonsa ajan toiminut Raastuvankatu 15:ssa sijainneessa klubihuoneistossa. Sen omistanut Kansallis-Osake-Pankki suhtautui Klubin toimintaan, kuten suomalaisuuteen yleensäkin, erittäin myönteisesti pitäen vuokratasoa kymmeniä vuosia erittäin alhaisena, jopa nimellisenä. Tämän vuoksi esitykset oman klubihuoneiston hankkimiseksi jäivät näissä olosuhteissa lähinnä keskustelutasolle.

Sittemmin pankkimaailmaa koskeneen kriisin seurauksena Kansallis-Osake-Pankki häipyi historiaan ja klubihuoneiston omistus siirtyi Meritan kautta Nordealle. Samalla vuokra nousi niin korkeaksi, että Klubin talous ei sitä enää kestänyt. Tämän johdosta Klubi joutui v. 2000 luopumaan perinteikkäästä huoneistostaan ja siirtymään uusiin tiloihin, joiksi tarjoutuivat niinikään perinteikkäät mutta vähäisessä käytössä olleet Vaasan kaupungin omistamat Upseerikerhon tilat. Näissä tarvittavat ravintolapalvelut otti huolehtiakseen niinikään Vaasan kaupungin omistuksessa oleva Ravintola Silveria.

Uuden vuosikymmenen alkaessa Silveria joutui taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi ajamaan toimintojaan alas. Samalla se joutui luopumaan Upseerikerhon ravintolapalvelujen hoitamisesta. Niinpä vuoden 2011 aikana vallinneen siirtymäkauden jälkeen johtokunta päätti järjestää klubi-illat ja muut tapahtumat ainakin toistaiseksi Sokos Hotel Vaakunan kokoustiloissa.

Klubin aktiviteetteja

Kun Vaasan Suomalainen Klubi perustettiin, oli toiminnan johtoajatuksena yhteisymmärryksen ja toverillisuuden sekä toverillisen suhtautumisen säilyminen. Se ei kuitenkaan estänyt klubilaisia ottamasta kantaa yhteiskunnallisiin kysymysiin.

Esimerkiksi vuonna 1917 eli ensimmäisenä toimintavuotenaan Klubi vaati, että suomalaisten on saatava verolippunsa omalla äidinkielellään. Klubilaisten työstämänä perustettiin myös Pohjanmaan Suomalaiset seura. Sen tarkoituksena oli kaksikielisillä alueilla asuvien suomenkielisten henkinen ja aineellinen tukeminen. Seura on aikanaan toiminut hyvin ja se on ollut mm perustamassa 15 yksityistä kansakoulua.

Kuitenkin perinteisintä klubielämä on ollut silloin, kun on käyty - välillä kiivaitakin – keskusteluja eri pöydissä. Niinikään toiminta on ilmennyt aidoimmillaan, kun on pelattu biljardia ja osallistuttu klubi-illoissa järjestettyihin ajankohtaisia teemoja kosketteleviin esitelmä - ja keskustelutilaisuuksiin.

Laululla on myös aina ollut vankka sijansa klubielämässä. Alkuvuosina perustettiin jopa Klubin laulajat. Kun harrastus lisääntyi ja laulajien määrä kasvoi, lopetettiin Klubin laulajat ja perustettiin nykyinen mieskuoro Pohjan Miehet. Kuoron siteet Klubiin ovat säilyneet ja se on laulullaan juhlistanut erilaisia Klubin tilaisuuksia.

Niinikään Klubi oli aktiivisesti toimimassa teollistumisen ja muun teknisen kehityksen paikkakunnalle tuoman koulutetun teknisen henkilöstön viihtyvyyden parantamiseksi. Klubin piirissä perustettiinkin niinikään perinteikäs Vaasan Teknillinen seura.

Vaasan Suomalaisen Klubin toiminnassa on lisäksi ollut historiansa aikana muutamia varsin erikoisiakin toimintamuotoja. Näistä yhtenä esimerkkinä mainittakoon silloin tällöin valtakunnallistakin kuuluisuutta saavuttanut Mateenmätiyhdistys eli alkuperäiseltä nimeltään ”Yhistys mathenmätin syöntiä varten jouluaattona”, joka on pitänyt perinnäistapoja tiukasti noudattavat täsmälleen tunnin pituiset kokouksensa jouluaattoisin 1920-luvulta lähtien. Vähintäänkin yhtä originellina voitaneen pitää 1940 luvulla perustettua Yläuonetta, jonka jäsenet perustamisasiakirjan mukaan vannovat uskovansa joulupukkiin.

Klubin tulevaisuus

Vaasan Suomalaisen Klubin tarkoituksena on sääntöjensä mukaan edistää mm. kokouksin, keskustelutilaisuuksin ja muilla vastaavilla tavoilla taloudellisten ja sivistyksellisten asioiden tuntemusta jäsenkuntansa piirissä. Klubi pyrkii edistämään yleisten asioiden harrastusta paikkakunnalla ja tahtoo omalta osaltaan olla auttamassa Vaasan ja sen lähiympäristön kaikinpuolista hyödyllistä kehitystä.

Klubimme toiminta on vuosituhannen vaihteessa koetun syvän lamaannustilan jälkeen saatu elvytetyksi siinä määrin, että jäsenistö on alkanut yhä lisääntyvässä määrin osallistua aktiivisesti Klubin järjestämiin tilaisuuksiin. Erityisen kiinnostavia ovat olleet ajankohtaisiin aiheisiin keskittyneet klubi-illat, joiden esiintyjiksi olemme saaneet lukuisan joukon niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin tunnustettuja asiantuntijoita.

Vaasan Suomalainen Klubi on luonut perinteitä, jotka velvoittavat edelleenkin työhön niiden säilyttämiseksi. Tavat ja yhteiskunnan rakenne ovat muuttuneet, mutta vanhoista perinteistä pidetään kiinni. Toimintoja kehitetään muuttuneisiin olosuhteisiin sopiviksi samalla kuitenkin Klubin perustamisasiakirjoissa määritellyt tarkoitusperät säilyttäen.

Klubin johtokunnan puheenjohtajina ovat sen historian aikana toimineet seuraavat:

  • Olli Martikainen, diplomi-insinööri 1917 - 1920
  • F.W. Saukko, rehtori 1921 - 1923
  • S.V. Luutonen, pankinjohtaja 1924
  • K.J. Kuntsi, konsuli 1925 - 1927
  • Emil Pikkumäki, johtaja 1928
  • Nestor Eskola, kauppaneuvos 1929 - 1931
  • J.O. Ikola, päätoimittaja 1932 - 1933
  • Vihtori Jaakkola, varatuomari 1934 - 1935
  • A.K. Ikkala, hovioik. asessori 1936 - 1937
  • Heikki Vähe, lehtori 1937 - 1938
  • Eero Rewell, hovioik. neuvos 1939 - 1940
  • Toivo T. Rinne, arkistonhoitaja 1941 ja 1944
  • Yrjö Laitinen, johtaja 1942 - 1943
  • Jaakko Vehkaoja, toimittaja 1945
  • J.Y. Numminen, hovioik. asessori 1946
  • J.E. Rintanen, toimitusjohtaja 1947 - 1956
  • August Lehtivuori, johtaja 1957
  • Martti Palo, johtaja 1958 - 1961
  • Jukka Kunnala, pankinjohtaja 1962 - 1964
  • Eero Nuolimaa, kenraalimajuri 1965 - 1972
  • Paavo Latola, pankinjohtaja 1973 - 1974
  • Kari Toivonen, everstiluutnantti 1975 - 1976
  • Henrik Palomäki, lääninneuvos 1977 - 1979
  • Pentti Pitkälä, diplomi-insinööri 1980 - 1984
  • Mikko Sirkka, oikeusneuvosmies 1985 - 1990
  • Paavo Nikko, isännöitsijä 1991 - 1992
  • Markku Halmesmäki, kuljetuspäällikkö 1993 - 1994
  • Veikko Honkanen, sähkötöiden päällikkö 1995 - 1998
  • Sauli Hautala, piiriedustaja 1999 - 2003
  • Risto Heikkinen, ilmoituspäällikkö 2004 - 2005
  • Pentti Ruotsala, ammattikasvatusneuvos 2006 - 2007
  • Hannu Luukkonen, kommodori 2008 - 2011
  • Kalle Mattila, diplomi-insinööri 2012 - 2017
  • Heikki Uusitalo, teknologiajohtaja 2018 -